sunnuntai 22. maaliskuuta 2020

Pieleen meni....

ajatukseni neuloa Keijukaiset tuosta ostamastani Rellanan sukkalangasta. Ihanaa lankaahan se on, mutta kun en riittävän tarkasti tutkinut  ostohetkellä, niin  tuli lievä pettymys. Väriraportti näytti vyydellä huomattavasti pidemmältä mutta  ihan iloista,  pätkävärjättyähän se  kuitenkin on.  Mielestäni pätkävärjätty lanka ja pitsikuvio eivät sovi samaan neuleeseen kun kumpikaan ei  silloin tule esille  edukseen.  Toki on myönnettävä, että aiemmin  yksivärisestä Nallesta neulomani Keijukaisetkaan  eivät  hivele silmääni,  tulos olisi ollut ehkä asteen verran parempi jos olisin neulonut ohuemmilla puikoilla. Mutta se siitä - aina ei voi onnistua, ei edes joka kerta
 - vai miten se menikään.
Niin. Neuloin siis Rellanasta kahdet lyhytvartiset perussukat . Niistä tuli  aivan ihanan tuntuiset pehmoiset  ja keväiset, valitettavasti vain kuvan väri  ei anna niille oikeutta.
Sen lisäksi että lanka on käsin värjättyä ja superwash-käsiteltyä merinoa, se on polyamidivahvisteista, joten ohuudestaan huolimatta toivon sen olevan myös kulutusta kestävää.  Lankaa kului näihin kahteen pariin vaivaiset 130 g 2,5 mm:n puikoilla neuloen, joten tästä riittää vielä yhteen sukkapariin ja sen taidan laittaa puikoille saman tien. Onhan tässä  karanteenikuplassa oleilussa aikaa ihan kyllästymiseen saakka, miksei sitä käyttäisi vaikka neulomiseen.  Tosin, sen verran aion liikkua ihmisten ilmoilla huomenna, että käyn viemässä valmistuneet sukat postiin  ja yritän siten yllättää niiden saajat.

Toivottavasti näitä aurinkoisia kevätpäiviä on jatkossakin  jo ihan mielialan ylläpitämiseksi. Tämä aika on nyt meille jokaiselle varsin koettelevaa mutta koetetaan jaksaa. Kyllä tästä selvitään!


- ievastiina

sunnuntai 15. maaliskuuta 2020

Heipä hei!


Aurinkoisen päivän kruunuksi tulppaanikimppu ennen kuin aloitan  loruilla mitään  muuta.

Niinkuin muutama viikko sitten kertoilin puikoillani oli hyvää vauhtia valmistumassa huppari vanhemmalle pojalle. Viikko sitten sain sen valmiiksi ja melkeinpä puikoilta suoraan se myös lähti käytöön varsin tyytyväiselle omistajalleen 



Toki minun on tunnustettava, että olen  todella tyytyväinen tästä onnistuneesta neuleesta. Saamastani palautteesta päätellen tällaiselle neuleelle tuntuisi olevan kysyntää  enemmänkin. Siltikään en aio ryhtyä miettimään silmukkalukuja ja kerroksia yleiseen jakoon.  Ihan mallitilkun ja pojan  mittojen pohjalta tämän kehittelin ja niillä varmaan muutkin halukkaat pärjäävät kunhan vain ryhtyvät perusvillapaidan ohjetta soveltamaan.

Osallistuin Keijukainen KAL-yhteisneulontatempaukseen jonkin aikaa sitten, taisin mainitakin siitä edelliskerralla. Nyt  Keijukainen-sukan ohje on julkaistu ilmaisohjeena  täällä.hilppa.blogspot.com .
Tässä vielä kuvanen omasta tekeleestäni, Nallesta kolmosen puikoilla neulotusta sukkaparista.
Tosin en hykertele tyytyväisyyttäni isommin kun neule on hieman liian väljää ja epätasaistakin, mutta ehkäpä jo ensi kerralla onnistun.

Sitä seuraavaa kertaa varten hankinkin  langat paikallisesta,  ihanaakin ihanammasta Kuitukeijun Lankapuodista.
Ehkä sinisestä väristä pitävä ihminen pitää myös värivalinnastani. Se  nähdään myöhemmin.

Tänään sain valmiiksi polvisukat nuoremman pojan avokille. Lankana näissä on Magic Sock Wool, 70% villaa, 30% nylonia, ohutta ja kovin muovisen tuntuista lankaa, mutta  pehmoista  ja mukavaa neulottavaa.  Väriraportissa oli pikku heittoa, mutta raidoituksen kohdistaminen onnistui silti melko hyvin. Nämä on neulottu 2,5 mm:n puikoilla ja menekki oli 120 g. Puuttuu enää kostutus ja pingoitus. (onpa samea kuva, valitan).

Koska tyttären hupparia varten tilaamani langat eivät vielä ole tulleet, niin tässä välissä taidan pistää puikoille sormikkaat ohuesta Alpakka Silkistä. Mies on  onnistunut hukkaamaan edelliset, vain muutaman kerran käytössä olleet käsineensä - luultavati pudottanut ne jäälle pilkkireissulla. Tällä keinoinhan on käsitöiden tekemisen jatkuvuus taattu....


Pistäydyin viikolla K-raudassa katsastamassa siemen-, sipuli- ja juurakkotilanteen - keväthän painaa kuitenkin päälle jossain vaiheessa. Selviydyin omasta mielestäni aika vähillä ostoksilla, gladioluksiakaan en olisi itse ostanut kuin lilan sekoituksen, mutta mies nosti punasävyisen pussin myös kärriin. No mikäpä siinä, kyll mulle passaa.
 
Tuntuu, että olen ihan kädetön tämän blogin päivityksen kanssa. Jospa oppisin nämäkin  käytännöt täällä useammin pyörähdeltyäni.

Seuraavaan kertaan!






torstai 27. helmikuuta 2020

Aurinko lämmittää ihanasti....

..ja räystäältä tipahtelee vesipisaroita. Yöllä on ollut pikku pakkanen, melkeinpä talven kovin sellainen,  mittari näytti peräti -15 vielä aamuvarhaisella. Alkuviikolla satoi  lunta hieman ja  nyt on  maa kauttaaltaan valkoinen

Neulerintamalla ei ole tapahtunut kummempia sitten viime viikon.  Huppari on edelleen puikoilla, miehusta on neulottu ja molempia hihoja aloitettu, vielä menee jokunen päivä ennen kuin tulee valmista:

Tilasin langat  vielä kolmanteen samanlaiseen neuleeseen - Dropsin Nepal mixiä oranssina - niin tytärkin saa oman neuleensa.

Välityönä aloitin neuloa  "Keijukainen"- sukkaa. Mallin on suunnitellut Sari Suvanto ja tämä on "Keijukainen KAL" - yhteisneulontaprojekti yhteistyössä Kuitukeijun Lankapuodin kanssa. Mukana lienee hyvän matkaa toista tuhatta neulojaa. En ole koskaan osallistunut tällaiseen joten minulle  tämä on aivan uutta ja mielenkiintoista.  Ohjekaaviot julkaistaan joka toinen päivä  yhteensä viitenä päivänä. Työ näyttää tällaiselta kun kahden päivän ohjeet on neulottu: 



Työstän ohjetta Nallesta 3 mm:n puikoilla, näillä näyttäisi tulevan ohjeen mukainen koko 38-40. 
En ole ollut koskaan kovin innokas neulomaan pitsikuvioisia sukkia, mutta yritän viedä ainakin tämän sukkaparin loppuun. Onhan tämä vaihtelua  tämmöiselle perussukkien neulojalle,  mutta en ole vakuuttunut vielä tämän mallin perusteella siitä tuleeko minusta koskaan pitsisukkafania.

Tällaista tänään - nautitaan ihanasta auringosta!


keskiviikko 19. helmikuuta 2020

...reilusti yli kolme vuotta....

...sitten olen käynyt viimeksi päivittämässä blogiani. Nyt oli aivan pakko kokeilla vieläkö osaan käyttää koko Bloggeria kun on näin pitkä aika edellisestä käynnistä/käytöstä.

Kaikenlaista on näihin kolmeen vuoteen mahtunut. Paljon erilaisia käsitöitä ja ainakin yhtä paljon huuhaata, mistä ei ole jäänyt mitään mainittavaa.

Ehkä mainittavin työ viime vuodelta oli tämä Dropsin Alpaca Silkistä neulomani paita nuoremmalle pojalle, hän kun tuntuu neuleista tykkäävän.  Tämä oli todella ihana neulottava ihan langankin puolesta,  ja valmiista työstä tuli kuohkea ja kevyt (menekki 500 g kokoon L kolmosen puikoilla) joten molemminpuolista tyytyväisyyttä ei voinut mitenkään peitellä.

Tämän vuoden puolella olen neulonut muutaman sukkaparin iänikuisista jämälangoista - niitä kun tuntuu riittävän loputtomasti -  ja muutamat sukat  aivan täysiltä keriltäkin.  Myös pipoja, sormikkaita ja kaulureita olen neulonut perheen miesväelle, tässä muutama kauluri ja pipo.


Uusia sukkalankoja ostin kyllä kilon  joku aika sitten, kun en voinut vastustaa niitä ihania, mainoksessa silmiini pistäneitä värejä.  Hobbii.fi:stä tilasin, kiinalaista alkuperää näyttävät olevan  vyötteen perusteella, mutta haitanneeko tuo - jos ei ota tavaksi. Näistä en ole aloittanut vielä mitään, mutta ajatus  ensimmäisestä tekeleestä on kypsynyt jo varsin tarkkaan.

Näiden lisäksi olen tilannut langat kahteen huppariin, molemmat ovat Dropsin Nepal mixiä (koostumus 65% villaa, 35% alpakkaa)   Ensiksi - Riikka-Piikalta tilatuista, sävyltään metsä - olenkin saanut jo hupparin valmiiksi ja se on nuorimmaisella käytössä.
Kooltaan tämä on n. L, ohjeina vain mielikuvitus, mallitilkku ja pojasta otetut mitat, puikkoina 4,5 mm:n sukkapuikot hihojen aloituksissa ja muualla ChiaoGoo- pyöröpuikot, nekin 4,5 mm. Langan menekki tuohon huppariin oli 1020 g. Nuo pyöröt ovat muuten aivan mahtavat, jos kuka haluaa kokeilla niin luulen ettei tule pettymään.

Toinen samanlainen huppari on nyt parhaillaan puikoilla ja se tulee vanhemmalle pojalle hänen omilla mitoillaan vaalean harmaasta Nepal mixistä, kuvia  on tarkoitukseni laittaa tänne jahka saan valmista aikaan. Tähän tilasin langat Lankatalo Tapion Kaupasta ja ne  tulivat todella nopeasti

Tällaisena  mitäänsanomattomana talvena on ollut henkireikä keskittyä vähän isompiin käsitöihin kun ulkona liikkuminen on jäänyt lähes olemattomaksi liukkaiden ja märkyyden vuoksi. No, nuo syyt ovat tietysti vain tekosyitä, mutta joka tapauksessa sohvan nurkka on ollut turvallinen neulomispaikka.

Ristipistotöitä olen vähän myös kyhästellyt, mutta  aika vähälle ovat jääneet viimeisten kuukausien aikana. Tässä kuva yhdestä valmistuneesta edellisvuodelta


sekä tällä hetkellä keskeneräisenä  työstämisvuoroaan odottelevasta
 - nyt vaan ei ole malttanut pistellä...  mutta jahka valmistuu niin tulee olemaan hieno talvimaisema, vaikka ite sanonkin.

Paljon, niin paljon olisi kaikenlaista kerrottavaa näiltä kolmelta vuodelta, mutta sen enempää oma aikani kuin kenenkään kiinnostus tuskin riittäisi, joten toivon että seuraavaan päivitykseeni ei kulu kolmeakaan vuotta.

Aurinkoa  helmikuiseen päiväänne toivottaa ievastiina





sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Hui, hai! Elossa ollaan,

vaikka päivitykset ovatkin jääneet taas vähille.  

Sukka-lapasprojekti edistyy nykäyksittäin. Siksipä laitankin tähän vain pari kuvaa neulottujen kasasta, eritellyt kuvat saanen  tänne sitten kun olen vähän kostuttanut tekeleitäni ja saanut ne jotakuinkin esittelykuosiin.  Nyt yritän saada kasan kasvamaan että on jotain mitä viedä Joulukylän myyjäisiin ja vähän muuallekin.

Pihapuuhat sain loppuun viime viikonloppuna, joten toivon todellakin että ehdin neuloa enemmän.

Pihapiirissä näyttää nyt tällaiselta. Moneen vuoteen en ole laittanut koristuksia kuistin kaiteelle talveksi, mutta kesäkukkien jäljiltä hopealehdet olivat niin hyvässä kunnossa että en raatsinut heittää niitä vielä pois vaan laitoin callunat kaveriksi. Ihan kelvolliselta näyttää:
Rappupielessä oleva obeliski sai valot tämän kuvan ottamisen jälkeen, 
 ja portinvartijana toimii vanha pata tämmöisine höystöineen:

Tämmöiset olivat terveiseni tällä kertaa.

Ihanaa lokakuun loppua kaikille!

- ievastiina

perjantai 16. syyskuuta 2016

Puikot on kaivettu esille...

ja opettelua on ollut koko neulomistouhu kun moneen kuukauteen en ole neulonut.

Parit miesten perussukat neuloin Laurin sukkalangasta ihan oman pään  mukaan ja yhdet "Oliverit" Merja Ojanperän ohjetta noudatellen. Kaikissa koko on 42 ja neuloin kolmosen puikoilla. Ja niin kuin kuvastakin näkyy niin käsiala on pahasti hakusessaan.
Myöskin Merja Ojanperän kirjan "Kauneimmat villasukat" ohjetta mukaillen neuloin  naisten sukat Nallesta kokoa 38.   Malli on nimeltään Helmi Orvokki, oma versioni tosin ilman helmiä ja orvokkeja. Seuraavan kerran neulon nämä  ihan ohjeen mukaan Seiskasta, tulee jämäkämpi lopputulos eikä tällaiset lerput.
Muutaman lapasparinkin sain aikaan, Rockit ja Pöllöt Jorid Linvikin kirjan Den store Votteboka - ohjeella ja vanhalla, vuodelta -78 olevan Suuren Käsityökerho-lehden ohjeella Karjalan käköset.
Kaikissa lankana Nalle ja puikkokoko 2,5.

Nyt on puikoilla Karjalan Käköset  l-valkoisella ja sinisellä.  Saa nähdä taas tuleeko niistä käyttökelpoiset.

Mutta kunhan saan valmiiksi niin pistän tänne arvioitaviksi.

Siihen saakka hämyisiä iltoja ja ahkeria puikkoja!

- ievastiina

torstai 25. elokuuta 2016

...aloittamista vaille valmista...

Tilasin viikonloppuna  Novitalta vähän hypisteltävää
ja tänään  ostin muutaman Lauri-sukkalankakerän K-raudasta (?), lieneekö rautalankaa kun rautakaupasta sai ...
Joka tapauksessa nyt on ryhdistäydyttävä ja ainakin sadepäivinä kaivettava puikot esille ihan tekemisen malliin. Parit lapaset ainoastaan olen saanut väsättyä, kolmannet ovat puikolla. Takkuaa tuo kirjoneule ihan kunnolla, tuntuu  kuin oikeakätisellä olisi kaksi vasenta kättä..

No kai se tästä taas lähtee kun vähän potkii....

Sateen ropinaa teillekkin ken täällä vierailette!

Ievastiina

maanantai 1. elokuuta 2016

Elokuuta!

Kuukausi alkoi maton viimeistelyllä. Kesän aikana olen kutonut muutaman maton joista viimeisin on tässä:
Maton koko 85 x 180, loimi musta egypt.  15 säik. kalalanka, kude 2 puuvillakangasta, 1 puuvillatrikoo,  tehosteraidat puuvillatrikoota, väri pinkki-vihreä-valkoinen  turkoosin ja voimakkaan pinkin värisin tehosteraidoin. Tässä pohjan väritystä lähempää:
Hassua, miten tuo vihreä näyttää pinkin kanssa kudottuna aivan harmaalta - eritoten kuvassa.

Lapsenlapsi, neiti 8 v. saa tästä omaan huoneeseensa uuden  maton.

Joskohan tämän tekeleen valmistuttua saisi puikot esille. Pikkuhiljalleen  alkaa olla tarvetta "mummolan hätävarakopan täyttöön" ja joulumyyjäisiinkin olisi syytä  aloitella jo jotain tarjolle laitettavaa. Millään ei malttaisi tulla tuolta pihalta sisälle ja asettua paikailleen muuta kuin  korkeintaan pahimman sateen aikaan.

Iloista ja aurinkoista alkanutta elokuuta kaikille!

- ievastiina

perjantai 29. heinäkuuta 2016

No huh-huh,

onpas vierähtänyt aikaa siitä kun viimeksi on puikoiltani mitään pudonnut. Aivan kauhistuin kun kurkkasin tänne, huhtikuussa viimeksi olen neulonut. Osaankohan enää lainkaan...
No kaikkeen on syynsä vaikka selittelyltä vaikuttaakin. Olen puuhastellut pihahommissa - kotona kasvarin ja kukkapenkkien kimpussa sekä mökillä kasvimaalla,  poiminut sieniä ja marjoja. Ihan hyvää hyötyliikuntaa sen jälkeen kun koko talven olin  istua nyyköttänyt  sohvan  nurkassa aamusta iltaan jotain näpräten.
Nytkään ei ole esiteltävää  neulomusten osalta, mutta uudesta kirjahankinnastani on kuitenkin pakko hehkuttaa. Kirjan tekijä on nuori rohkea suomalainen suunnittelija Lumi Karmitsa, ohjeet kirjoneuleita ja varsin hauskoja sellaisia.
Kaikista  malleista on  (Jorid Linvik-tyyliset) selkeät  ruutupiirrokset ja näin ensi katselulla tuntuisi varsin toimivalta tottumattomammankin neulojan  käyttöön.

Pitänee kokeilla  toteuttaa muutamaa ohjetta!

Niin, kirja on kuukauden kirjana SSKK:ssaja saatavana myös Adlibrikseltä, hinta alle 30 e.


Näillä jatketaan...
- ievastiina

keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Melkein kuukausi...

on vierähtänyt siitä kun olen viimeksi täällä käynyt päivittelemässä. Aika on todellakin kulunut ihan siivillä. Pihahommia niin kotona kuin mökilläkin on ollut ihan kiitettävästi,  aikaansaannokset ovat kuitenkin  jääneet kaiken muun härdellin  jalkoihin. Käsitöitä en varmaan pian osaa tehdä lainkaan, pakkasin puikotkin komeron perukoille kun neulominen alkoi niin kovin tökkiä.

Suureksi ilokseni minulla on osaava tytär, joka heiluttelee puikkoja hyvin näppärästi. Äitienpäivälahjaksi sain häneltä  kuvassa näkyvät, aivan ihanat raitasukat. Ne on neulottu Katia Darlingista, ovat ihanan pehmoiset ja aivan mahdottoman lämpimät.
Kuvan vihreisiin sukkiin tytär on suunnitellut kuvion  muunnellen raitasukkien kuviota ja toteuttanut neuleen Novitan Nallesta.  Nämä ihanuudet  sain eilen synttärilahjaksi kuvasssa näkyvien unikonsiemenpussien  ja leinikkikortin myötä. Nyt on äiteellä sukkia kun vain raatsisi käyttää!!  Unikot ovat yksilempikukistani, nyt on siemeniä moneen lähtöön!!Kiitos Marjo!
 
Olen myös kovin otettu kuvan Viherrinkimyymälän lahjakortista. Kiitos Jarno ja Maria, tulen käyttämään tuon pikimmiten!  

Tälläista mukavaa välipalaa on ollut tarjolla tavalliseen arkeen ja mansikkakakkua on syöty.   Pihatöissä riittää tekemistä vielä vaikka kuinka joten käsitöistä ei saattane tulla postauksia ihan lähiaikoina.

Mukavaa toukokuun loppua kaikille ja iloisia kevään juhlia niille joilla juhlia on tiedossa!

Ens kertaan  - ievastiina                                                                              
                                                                                   

perjantai 22. huhtikuuta 2016

..haahuilua...

Ärsyttävää, kun mistään puuhasta ei saa kunnon otetta. Käsitöiden tekeminen on ihan jumissa, neulominen ei lähde luistaakseen vaikka muutamaan kertaan olen aloitussilmukoita luonutkin.  Samoin mattokankaan edistyminen on aika tikkuista.  Taimia olen kasvatellut hissukseen ja  edelleenkin himoitsen jotain kasvarin tapaista tuohon pihalle.  Saas nähdä miten käy....
Pihahommat eivät ole vielä suuremmin käynnistyneet, on vielä aika märkää vaikka lumet alkavatkin olla tiessään.  Lisäksi hammaslääkärikäynnit ovat sekoittaneet  ohjelmaa parina päivänä.

Yhtenä päivänä sain sentään leivottua, mutta sekään ei mokailematta onnistunut. Tarkoitus oli leipoa riisipyöröjä ja laitoin taikinan tulemaan. Ihmettelin miksi taikina on niin vaaleaa - mikä vika jauhoissa....No eihän se vika jauhoissa ollut, olin sen suuremmin pussin kylkeen katsomatta  holauttanut taikinaan vehnäjauhoja hiivaleipäjauhojen sijasta. Leivoinpa sitten vehnäsämpylöitä
ja muutaman aurajuustopatongin.

Puuro odotti kuitenkin pyörötaikinaa, joten se hiivaleipätaikina  tekeille ja leipomaan.
Hyviä olivat kaikki lämpimäiset ja  pakastinkin  täyttyi ihan kertaheitolla.

Koska uusia, valmistuneita käsitöitä ei ole kuvattavaksi laitan kuvan vuosia sitten ristipistoilemastani keittiön seinällä roikkuvasta taulusta.
Ommellun kuvan koko  on 25 cm x 35 cm. Malli oli  aikanaan jossain espanjankielisessä lehdessä enkä ihastukseltani voinut jättää sitä tekemättä.  Taulu on ommeltu aidakankaalle 7 pistoa/cm ja värejä oli liki 50.  Tämä on ristipistotöistäni haastavin, kaunein ja  rakkain ja asettuu keittiömme seinälle paremmin kuin hyvin.

Tällaiset tarinat tänään, nyt lähden uhmaamaan säätä ja ripustan pyykit narulle.

Takatalvetonta viikonloppua kaikille!

maanantai 18. huhtikuuta 2016

Kaikkeen sitä ryhtyykin...

Viimeksi ilmestyneen  Cross Stitcher-lehden kylkiäisenä tuli pieni pistoilupaketti: puinen, valmiiksi rei'itetty pohja lankoineen ja muine tykötarpeineen.
Ajattelin, että helppo homma,   piankos tuo nyt on on pistoiltu ja pikkulikka saa leikkeihinsä ommellun pupusen. Vaan eipä käynytkään ihan sormia näpsäyttämällä. Puiselle palikalle pistoileminen ei ollutkaan helppoa enää siinä vaiheessa kun piti päätellä ompelulangat. Kankaalle pistoillun työn päätteleminen on leikkiä kun kangas taipuu mutta tuo ei antanut jälkeä yhtään.  No sain kuitenkin työn - vajaan 8 cm:n mittaisen pupusen - valmiiksi,
työn taustapuolelle levitin vielä  ohuelti väritöntä puuliimaa varmistamaan että päätellyt langat eivät pääse leikeissä purkautumaan.

Taas olen siis kokemusta rikkaampi, ennen en ole edes nähnyt tuollaisia valmiiksi rei'itettyjä pohjia saati sitten pistoillut. Ja  samalla sain muistutuksen omien kykyjeni yliarvioimisesta - sen kun vain muistaisi edes seuraavaan päivään.

Neulominen ei oikein innosta, kokeilin eilen, mutta purkuun meni sekin vähäinen aloitus.  Sadepäivän ratoksi laitoin taikinan kohoamaan, riisipyörösiä olisi tarkoitus leipoa. Saa  nähdä millaisin lopputuloksin tästä selviydyn.

Mukavaa viikkoa kaikille!

- ievastiina


keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Lopultakin lankaa...

Vanhan perinnerukin kesyttäminen olikin hankalampaa kuin ennalta arvasin. Rukin osat ovat kuluneet ja vuosien saatossa haristuneet,  pyörä on hieman vino, ämmän ja samalla nyörin kiristys haasteellista. Niinkuin Tuulia Salmelan  Kehrääjän käsikirjassa todetaan, vanha  ja kunnossa oleva perinnerukki soveltuu hyvin osaavalle kehrääjälle.  Minun tapauksessani oli kaksi puutetta: huonossa kunnossa oleva rukki ja osaamaton, aloitteleva kehrääjä.

Mutta sinnikkyyteni palkittiin kuitenkin omasta mielestäni ihan ruhtinaallisesti. Nyt on vyyhdellä  kolmisäikeistä lampaanvilla/koirankarvalankaa 185 g /n. 400 m, suhde 40/60.  Lanka on kerrattu osin kolmelta päältä, osin ketjukertauksena. Ketjukertaus on mielestäni hieman hankalaa ns.nopealla rukilla, kolmelta päältä kertaaminen onnistui hyvin,vaikka rullatelineen virkaa toimitti muovikori ja pitkät puikot ilman jarrua.

Tässä vyyhti ennen pesua, kierre on mielestäni kohdallaan, muutama saparo ja solmimalla tehty säikeen jatkaminen kyllä näkyy...
Pestynä lanka näyttää kuohkeammalta,  langan paksuuden vaihtelu näkyy kyllä selvemmin kuin pesemättömässä...
..mutta olen ikionnellinen siitä,että onnistuin saamaan aikaan lankaa.
Seuraavasta kehruuksesta en osaa sanoa muuta kuin sen, että edelleenkin kesyttelen tuota Ristiinaa ja  luultavasti kokeilen kehrätä  alpakkaa, niitä villoja kun minulla on neljässä eri värissä  yhteensä reilu puoli kiloa.  Kehruuajankohta on myös avoin, mattokangas on puissa ja pihahommat ihan huulilla joten katotaan mitä syntyy.

Aurinkoista viikkoa kaikille!

- ievastiina
++++
Lisäänpä tähän muutamia kuvia vanhasta Ristiinasta:

 ..vanhoja rullia on käytössä vielä pari kappaletta, mies sorvasi joitakin kappaleita lisäksi....
 ..ämmä on kiilattu pahvin paloilla toimivaan asentoon kun kiristin on liian väljä eikä kiristysvara riitä..

..nuo koristekoukerot mietityttävät miteköhän ja millä aineilla ne on mahdettu aikanaan tehdä....

++++ 
- ievastiina


sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

...ei aivan Anelmaista....

mutta vähän viitteitä siihen suuntaan noissa musta-harmaissa,  Nallesta neulotuissa lapasissa

Toisen lapasparin vihreä on Nallea ja sininen todella vanhaa Suupohjan Kehruutehtaan nylonvahvisteista Harmonella-kampalankaa, niinkuin kerän pohjalla olleesta vyötteestä selviää:
Ostin langan aikoinaan reilut parikymmentä vuotta sitten  Anttilasta  silloisen markka-ajan hintaan  12,90/100 g -  ja tietysti sen kilon säkin.  Nuorimmaiselleni,  jonka paitalangaksi tämä oli ostettu, maksoin  kerimispalkkaa muistaakseni  markan vyyhdeltä.  
Paitaa tästä langasta ei koskaan neulottu koska väri ei loppujen lopuksi  ollutkaan hänelle mieluinen.  Pitkällisten lankavalintojen jälkeen paita neulottiin tummemmasta sinisestä ja tämä jäi lojumaan kaappiin. Nyt olen yrittänyt suoltaa tätä lankaa pienempiin neuleisiin,  mutta aika riittoisalta näyttää.  Käsinpestävänä ei myöskään kuulu monen suosikkeihin. No mummolan hätävarakopan lapasina menee, vanuttuu ja paranee käytössä.
Että semmmonen tarina tällä langalla.

Viikon aikana aikaa kului enempi lehtien lukemiseen kuin käsitöihin. Puutarha-aiheiset lehdet ovat niin täynnä kaikkea ihanaa....mistä vain aikaa ja voimia  kaikken kivan puuhasteluun sitten kun pihahommiin lopulta pääsee.

Mukavaa  ja aurinkoista  alkanutta huhtikuuta!

- Ievastiina




keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

... on päässy hämärtymään...

tuo neulepuikkojen tarkotus. Mitään valmista  niillä ei kuukauteen syntynyt ennenkuin tänään repäsin
neulomalla ekaluokkalaiselle lapaset. Just sen verran löytyi Nallen jämiä, että näihin 150 cm:n kokoisiin löytyi  tarpeet - ihan kokonaiset 42 g. Ja voin sanoa että oli takkuista tuo neulominen, ajatukset pyörivät etupäässä siemenostoksissa ja kylvöksissä,ei ole paljon neulomisajatuksille sijaa ellei ole ihan pakottavaa tarvetta. Nyt oli!  Menivät suoriltaan puikolta sormia lämmittämään ja - kuraleikkeihin tietysti!
Tässäpä sitä taas riittääkin kuukaudeksi sulattelemista.

Muuten menee mukavasti, aurinko paistaa ja linnut laulaa.

Samaa toivon teille muillekin!

- Ievastiina

lauantai 26. maaliskuuta 2016

Hyvää Pääsiäistä!

Aamuinen lumisade on enää muisto vain ja aurinko pilkottelee pilvien lomasta. Ihmeellinen vaikutus vähäiselläkin valoisuudella saati sitten auringolla.

Jos nyt pyhinä saisi käsitöistä kiinni ihan eri otteella kuin viime päivinä.   Tosin, saatoin  kuluneella viikolla loppuun aiemmin mainitsemani Unikko-tyynyn. Nyt tuota tyynyä katsellessani tuntuu kuin olisin palannut ajassa taaksepäin monta kymmentä vuotta, tuli ihan mummolafiilikset. Mutta tykkään unikoista niin paljon ja menee vielä aikaa ennen kuin pääsen ihastelemaan niitä kukkapenkistäni  joten  - olkoon menneeksi tämän kerran....
Tämä kävisi tietenkin myös pääsiäiskukasta, mutta varmuuden vuoksi ostin keltaisia tulppaaneita pari nippua, keltainen  kun valaisee harmaammankin päivän.

Siispä toivottelen iloa ja valoa pääsiäiseenne!

- ievastiina

keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

..linnunlaulua...

..kuuluu aamuisin jo varsin paljon! Ja lokit ovat saapuneet ja se jos mikä  on kevään merkki -  viikonloppuna  rapunpielestämme otettu kuva  tosin kertoo ettei  se samainen kevät ole meillä vielä kaikilta osin ihan tässä ja nyt...
vaikka narskut kukkivatkin..
Sitkeitä kukkia nuo narsissit,  aluksi roikkuivat puolikuoliaan näköisinä  kun kohtasivat kylmää, mutta muutaman päivän kuluessa ovat ryhdistäytyneet eivätkä  enää ole millänsäkään.

En tiedä kipeytyikö selkäni katolta pudonneiden lumien lapioimisesta vai rukin ääressä kyhjöttämisestä  - vaiko  molemmista - mutta alkuviikko on ollut varsin kivulias.

Kehräämiseni on edistynyt kuitenkin sen verran, että yhden säierullan sain kerratuksi. Ketjukertauksena kertasin ja lanka näytti  ennen pesua ( = kastelu haaleassa vedessä ilman pesuainetta)
ihan kohtuullisen hyvältä, ei liian ylikierteiseltä vaikka säiettä kehrätessä niin kuvittelin...

Kuivatuksen jälkeen lanka oli hieman pörröisempää - ilmeisesti koirankarvan ansiosta - mutta olen ihan tyytyväinen lopputulokseen. 
Seuraava lanka tulee olemaan myös kolmisäikeistä, tarkoitukseni on kerrata se suoraan rullilta. Jännä nähdä miten se  kokeilu onnistuu.

 Nyt en ole kehrännyt pariin päivään, sillä pistelin yhden pienen ristipistotyön tässä välillä.
Maanantaina ostamani ristipistolehden kylkiäisenä
oli pieni, soma ompelupaketti korttipohjineen  ja sehän täytyi pistellä ihan heti tuoreeltaan.
Eikä siitä lainkaan hassumpi tullutkaan.

Tällaista ajankulua olen harrastanut. Eilen siihen liittyi myös ihana auringonpaiste ja ihan yhtä hyvältä näyttää tänä aamunakin. Siispä  seuraavaksi levitänkin pyykit ulos kuivumaan.

Mukavaa viikkoa  ja palmusunnuntaita!

Virpomisiin!!!

 - ievastiina